“Ei vastaa Marja, ei katso, ei ole kuulevinaan. Se ahdistaa häntä, Marja puree, potkii. Se lyöpi häntä vimmoissaan, ei suu Marjalla värähdä, vaikka kivusta silmä vettyykin. Pidä puoliasi Marja, pidä puoliasi, avun saat, avun saat.
Juha souti, nyökkäsi, samaa tahtia myötätuulet, selät, salmet hankavitsa kun kului poikki, pisti uuden sijaan, kun tuli nälkä, ei pysähtynyt.” (Juha, s. 49)
Kirjan päähenkilö on Juha. Hän on jo vanha, eikä hänen ulkonäköään kuvata kirjassa kovin hyväksi: “Mies - pitkäselkä, rohdinparta, virsujalka”. Juha asuu hienossa talossa, jonka hän on itse rakentanut. Vaikka Juhan ulkonäkö kuvataan epämiellyttävänä, kirjassa onnistutaan silti herättämään lukijassa sääliä Juhaa kohtaan. Tämä johtuu varmastikin Juhan hyväsydämisyydestä ja kiltteydestä.
Juhalla on kaunis ja nuori vaimo Marja, jota hän kohtelee kuin kukkaa kämmenellä. Marjan äiti tuli alunperin Venäjältä Juhan luo ollessaan raskaana. Nainen synnytti tyttären ja kuoli, mutta tyttö jäi Juhalle. Juha kasvatti Marjan ja otti hänet vaimokseen. Heidän suhdettaan ei voi kutsua parisuhteeksi. Marja ei pidä erityisemmin Juhasta ja nukkuu yöt eri rakennuksessa. Marja haluaisi jonnekin muualle Juhan luota. Heidän suhdettaan voisi kuvailla enemmänkin isä-tytär -suhteeksi, ainakin Marjan näkökulmasta. Marja mainitsee kirjassa, että Juha on hänelle kuin isä.
“Jätin sen, jolle olin ainoa, ja heitime sille, jolle en ole mitään. Joka hoiti minua kuin isä lastaan. Joka oli kuin isä orvolle” (Juha s. 115)
Shemeikka on Karjalasta tuleva kauppias. Hän pysähtyy Juhan luokse ohikulkumatkalla ja kaipaa yösijaa. Shemeikkaa kuvataan kirjassa nuorena ja komeana naistenmiehenä. Hän on kirjan “pahis” ja onnistuu hurmaamaan Marjan ja saamaan tämän mukaan kotiinsa. Kodissa odottaa Marjan yllätykseksi muitakin naisia, jotka ovat Shemeikan entisiä kumppaneita. He asuvat Shemeikan luona orjan asemassa.
Juha ei usko, että Marja lähti vapaaehtoisesti Shemeikan mukaan, joten hän lähtee hakemaan Marjaa takaisin. Juha ei kuitenkaan tiedä Marjan olevan raskaana Shemeikalle, ja hänen saapuessaan paikalle, lapsi on jo syntynyt.
“Ei Juha jaksa, ei aina elää siinä uskossa, että Marja mielellään meni. Silloin hän uskoo, kun päivällä työssä uhmaten raataa niin, että itseäänkin ihmetyttää työnsä tulos. Mutta sitten uupuu, kyllästyy työhön, ei siedä sitä moniin päiviin nähdäkään.” (Juha s. 102)
Muita sivuhenkilöitä kirjassa ovat Kaisa, Anja ja Juhan äiti, eli Marjan anoppi. Kaisa on piikana Juhan talossa. Hän näkee, kun Marja lähtee Shemeikan mukaan ja on järkyttynyt tapahtumasta. Kaisa säälii yksinäistä Juhaa. Anja on yksi Shemeikan luona asuvista entisistä naisista. Juhan äiti, eli Marjan anoppi on hyvin suojelevainen poikaansa kohtaan. Hän pidä Marjasta, sillä hänen mielestään Juha ansaitsisi vaimon rikkaasta perheestä.
Kirjassa ei kuvata miljöötä kovin tarkasti, mutta tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen, metsien ja pitkien koskien maisemiin Venäjän rajalle. Teoksen tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkuun. Sen huomaa esimerkiksi joistakin sanavalinnoista, kuten venhettä= venettä ja sanojen taivutuksesta: voipi=voi. Kirjan arvot ovat sen ajan mukaiset. Naisen asema on huonompi kuin miehen, ja naisia käytetään piikoina ja orjina. Myös se tapa, miten Shemeikka kohtelee Marjaa ja muita naisia, osoittaa naisten ala-arvoisuutta siinä ajassa. Lisäksi uskonnon merkitys elämässä on suurempi kuin monella nykyihmisellä. Jumala mainitaan useassa kohdassa ja Hänen apuaan rukoillaan moniin ongelmiin.
“Kyllä minä tässäkin - sitä minä, että mitä se Jumala minulle tällä - mitä se oikein voipi tarkoittaa - sitä minä, että minkä tähden se minua näin rankaisee?”
“Jos se on sentähden, että rakastit häntä enemmän kuin Jumalaa?
- Ettäkö enemmän - tai ettäkö Jumalaa sentähden vähemmän? Juha melkein kivahti. Vähemmänkö? Voi, hyvä rovasti, en minä sentähden Jumalaa vähemmän, koommin
niinkuin enemmän!” (Juha, s. 105)
Kirjassa esiintyy vastakohta-asetelma Juhan ja Shemeikan välillä. Shemeikasta on tietoisesti pyritty luomaan Juhan täydellinen vastakohta. Vastakohdat näkyvät niin miesten luonteissa kuin ulkonäössä. Tämä saa aikaan ristiriidan ja osoittaa epäoikeudenmukaisuutta hyväsydämistä Juhaa kohtaan. Lukija kokee vääryyttä, mutta toisaalta tällainen herättää mielenkiintoa kirjaa kohtaan. Vastakohtien lisäksi Marjan ja Anopin suhde on hyvä esimerkki kliseistä miniä-anoppi -suhteesta. Ja Marjan ja Shemeikan välinen suhde kuvaa hyväuskoisen sinisilmäisen ja valehtelevan hurmaajan suhdetta.
Teoksen teemoina ovat kolmiodraama sekä naisen ja miehen asema. Toisaalta kuvataan naisten epätasa-arvoa yhteiskunnassa, ja toisaalta yksinäisen miehen kohtaloa, kun vaimo ottaa toisen miehen. Kirjan tapahtumia voi peilata nykypäivään. Shemeikan kaltaisia naistenmiehiä on edelleenkin ja sukupuolten välinen tasa-arvo ei vieläkään toteudu kaikissa asioissa, esimerkiksi palkoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti